Vähänkö hävettää: eilisestä leguumilistasta jäi pois ne parhaimmat, eli härkäpavut! Niistä on tulossa mukava sato, ja luigi onkin jo pariin otteeseen niitä kokannut. Hiukan on kuivuus härkäpapuja koetellut, kun ovat tekstuuriltaan normaalia nahnumpia, mutta maku on edelleen hyvä.Tänä vuonna kasvimaalla tököttää Aquadulce Claudia ja Medes. Claudia ei ole ihan vielä syötävän kokoinen, sillä istutin sen vähän myöhemmin, eikä se saanut aloittaa elämäänsä harson alla.
Lankokullan kanssa syötiin härkäpapuja ekan kerran Morossa, ja kokemus oli sen verran huikaiseva, että saman tien ostin Chelsea Flower Showsta pussillisen papuja ja donkkasin ne kotimaan multiin. Siitä lähtien on härkäpavut kuuluneet meidän ruokavalioon.
Oli suorastaan rienausta lukea lehdestä viime viikolla, että härkäpapua kyllä kasvatetaan Suomessa, mutta vain eläinten rehuksi! Uskomatonta ajatella, että noin monipuolinen ja maukas ruoka-aine jää ihmisiltä saamatta, vaikka sitä täällä kasvatetaan ammattimaisesti. Kaupasta ei löydy härkäpapua missään muodossa. Eläimillä taitaa tässä maassa olla parempi ruokakulttuuri kuin ihmisillä.
Kuvassa on muuten myös Dolico del metroa. Aika mauton papu oli hän, mutta olkoon nyt tuolla kasvarissa, kun kerran satoa tekee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti