Hyvää nimipäivää!

Ja hyvä päivähän tämä onkin: aamulenkki koirien kanssa oli suorastaan unelias, kun ei ainuttakaan ihmistä näkynyt missään, aamiaiseksi saatiin eka kurkku kasvarista, helleraja paukkuu ja elämäni ekat pionit aukesivat.

Näin sitä pikkuhiljaa täytyy myöntää oma keski-ikäisyytensä ihan julkisesti, kun nuo kirkuvan anilliinit pionit näkyvät ohikulkijoille asti. Kohtapuoliin aukeavat myös toisen pionilajikkeen kukat, jotka näyttävät olevan vaaleanpunaisia. Toivottavasti ovat Bowl of beautyä, koska se on aina viehättänyt silmää, enkä ole ikinä sellaista livenä nähnyt. Pionit on haalittu yhdestä jos toisesta alelaarista, joten niiden lajikkeista ei ole täyttä varmuutta.

Etupihan iso kukkapenkki on räjähtänyt ihan mielettömään kasvuun. Koko kevään harmittelin rikkaruohojen täplittämää multa-aluetta, mutta kyllä siitä ihan kukkapenkki on nyt tullut, ihan oikeine kukkineen. Liekö viime kevään hevonkakka saanut kukat riehaantumaan. Mikään kaunis näky se ei ole, kun kasvit siellä kasvavat aika randomisti. Jospa sitä ens keväänä vähän yrittäis rytmittää Titchmarshin ohjeiden mukaisesti.