perjantai 13. elokuuta 2010

Punaisen eri sävyjä

Osaa ne sitten olla herkullisen näköisiä! Eikä maussakaan ole valittamista - etenkin kirsikkatomaatit on kuin pieniä karkkeja. Siitä seuraakin dilemma: kirsikkatomaatteja on ihana kasvattaa, kun antavat hyvän sadon, eivät hätkähdä meikäläisen turaamisesta, ja niitä on kiva napsia ohimennen suuhun, basilikanlehteen käärittyinä. Mutta niitä tulee sen verran, ettei kaikkia jaksa tuoreena syödä, ja ruuanlaittoon nuo ovat liian hapokkaita. Lämmitettäessä tomskujen happo puskee rajusti esille.

Tavistomaateille sen sijaan olisi vaikka millä mitalla jatkokäyttöä: piirakat, pastakastike crudo, keitetty pastakastike, wokit yms. hässäkät. Mutta tuorekäytössä ne eivät ole kummoisia, vaan yllättävän mauttomia, joten niitä on tylsä kasvattaa. Tai sitten mun kohdalle on osunut vain huonoja lajikkeita. Harvoin olen tavistomattien siemeniä edes tilannut, kun yleensä niitä tulee lehtien kylkiäisenä yllin kyllin.

Taas siis nootti ens vuoden simentilauksiin: opiskele tavistomaattien salat. Josko siellä lymyäisi jonkin maukas lajike.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti