Maissintähkiä on tullut kuitenkin mukavasti, ja kun muutamat tähkätupsut alkoivat jo tummua, kaivoin kuorten lomasta jyviä esille ja tökin niitä peukalonkynnellä. Ja kas: jyvistä turskahti maitomaista nestettä! Ei kun kiiruusti chefille ilmoittamaan, että päivän lisuke on muuttunut.
Butterscotchin tähkät olivat ihanan puhtaita - ei puhettakaan viime vuoden kirvainvaasiosta. Chef pisti ne pannulle hetkiseksi uimaan voissa, ja sitten kädet jännityksestä täristen ruvettiin järsimään kullankeltaisia tähkiä. Huikea makeus ja täyteläinen maissin maku! Aivan ihana kokemus, joskin parista tähkästä tuli jo niin täyteen, ettei meinannut pääruokaa enää jaksaa syödä.
Butterscotchia täytyy kasvattaa uudestaan, kun kerran maku on kohdillaan ja lajike on sen verran aikainen, että ehtii kypsyä ajoissa.
Taidankin uskaltaa kokeilla tätä lajiketta ensi vuonna, kiitos rohkaisusta. Olen ollut skeptinen maissin suhteen, että onnistuuko se ollenkaan pitkän päivän maassa. Muistoissa on edelleen niin elävänä tämä aika jenkeissä, jossa voi käydä hakemassa farmers marketilta juuri poimittuja maissintähkiä parilla dollarilla ison muovipussillisen. Sen kun grillasi sellaisenaan kuorineen päivineen ei enää muuta kaivannut.
VastaaPoistaOi, kun kuulostaa hyvältä! Olinkin ihan unohtanut tuon kuoressa grillaamisen. Täytyy testata, jahka tämä sadekausi menee ohi.
VastaaPoistaButterscotchia uskallan kyllä lämpimästi suositella :-)