Kevään etenemistä on seurattava. Jos ei muuten, niin loikkaamalla polvia myöten hankeen tsekkaamaan, joko keittiöpuutarhan aidan vierellä kasvaa krookukset. Ja kasvaahan siellä! Monta tököä oli noussut maasta; isoimmat jo 5 cm:n pituisina.
Harmi, ettei niitä kovin kauan tarkene ihailla, kun lahkeet ja sukat kastuu, mutta ovatpa mukava osoitus siitä, että parempaa kohti ollaan menossa.
Ihan häkellytti yhtäkkiä huomata, että ens viikko on jo huhtikuuta. Parhaimpina vuosina on tomaatit pääseet kasvariin päivähoitoon huhtikuun alussa (no, nyt luvataan megaluokan takatalvea), joten täytyy kiiruusti ruveta siirtämään tomaatteja isompiin purkkeihin, joissa ne on kätevä kantaa sisään ja ulos.
Piti ihan tehdä itselle muistilista, jottei mikään esikasvatus jää vahingossa tekemättä. Hopeapajusta on otettava alkuja, koska edelleen on visio hopeapaju-syreeni -aidanteesta. Jostain syystä hopeapajua ei taimikaupoissa myydä - liekö liian retro nykypihoihin - joten alut on nyhdettävä siitä ainoasta, jonka olen puutarhaan löytänyt.
Dahliatkin täytyy donkata jo ruukkuihin esikasvuuseen, jottei käy kuten viime vuonna, jolloin kukinta alkoi vasta syys-lokakuussa. Ja ihan kohta täytyy alkaa esikasvattaa maissia ja 2-3 viikon päästä laittaa kurkut ja kurpitsat purkkeihin. Hurjaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti