maanantai 8. helmikuuta 2010

Luonnon armoilla

Englannissa kannustetaan tekemään puutarhaan sellaiset olosuhteet, että linnut, sammakot, pölyttäjähyönteiset ym. hyödykkäät luonnonvaraiset kaiffarit siellä viihtyy. Linnuille rakennetaan juoma-altaita ja ruokinta-automaatteja, ja vastapalvelukseksi linnut tekevät tehokasta tuholaistorjuntaa. Sammakoita ja muita vesieläimiä viihdytetään perustamalla lampi tai puro, ja tämäkin silkan tuholaistorjunnan takia. Pölyttäjille neuvotaan jättämään puukasoja talvipesäksi, josta ne sitten keväällä kirmaavat pölyttämään omppuja ja luumuja.

Turve on ehdoton no-no, koska turpeen nostaminen tuhoaa suoalueita. Eikä puutarhassa tietenkään suihkutella kemikaaleja, vaan lannoitus, tuholaistorjunta ja tautien hoito tehdään luonnonmukaisin keinoin.

Sisäinen viherpiipertäjäni nyökyttelee innoissaan. Juu, meillä on ihan aito lähde tontilla, ja siellä viihtyvät sampit ja vesiliskot. Suurin osa tontista on luonnonvaraisena, joten nokkosia ja ohdakkeita riittää perhosille. Linnuille on ruokinta-automaatteja ja pesintäpönttöjä. Lämpiminä kesäiltoina pihalla viuhuu lepakoita, ja loppukesästä tontin päädyn ojassa päivystää harmaahaikara.

Ihka-aitoja luonnonmyyriäkin meillä on, ja vesimyyriä! Voi, miten somasti on keväällä aina taimet vinksallaan, kun niiden alle on kaivettu käytäviä. Ja tuo kuvan narsissin alla viihtyvä tyyppi on varmaan se, joka on myöhemmin marinoitunut omenapuilla ja karhunvatukoilla.

Kauhun tasapainoa pitävät yllä myös tontilla piipahteleva kettu, yön pimeydessä naukuvat lehtopöllöt ja viime aikojen paluumuuttaja, kanahaukka. Kirpiäluonteisesta kääpiönaukserista puhumattakaan.

Luontoa on hieno seurata, ja haluan tehdä oman osani, etten puutarhallani sen tasapainoa järkytä. Lannoitteena käytän kanankakkaa, ja jos suinkin vain saan, hevosenkakkaa (sekin on kuulemma nykyään ongelmajätettä, kun ei riitä peltoja, joille sitä kipata). Nokkosvesi yrittää parhaansa hoitaa tuholaistorjujan ja lannoitteen virkaa. Mutta on niitäkin päiviä, jolloin näpit vihreinä kirvojen listimisestä ryntään lähimmälle Raid-purkille. On sillä viherpiiperrykselläkin rajansa.

2 kommenttia: