Ensin tuli Korpikankaan syyskuvasto ja toi mukanaan pettymyksen: niitä samoja, iänikuisia narsisseja ja krookuksia, eikä mitään, mikä aukaisis kukkaronnyörit. Päätin odotella Kauppilaa, joka tulikin yllättävän nopsaan.Taivaallista! Ihania, erikoisia tulppaaneja ja narsisseja, värien mukaan koordinoituja lajitelmia, sikahalpoja perennanjuurakoita, kerrottuja liljoja ja hyasintteja ja kruununa kaiken tuon houkutuksen huipulla talvivalkosipulia! Olin jo itkua vääntäen miettinyt yhden tämänvuotisen valkosipulin uhraamista ens vuoden satoon - tänä vuonna valkosipulia on tullut kovin vähän, mutta maku on edelleen järkyttävän hyvä. Mutta nyt saa ihan surutta ahmia kaikki valkosipulit, mitä kasvimaalta löytyy, ja sitten syksyllä istuttaa uutta. Aion ostaa sipuleita ison satsin, jotta saan perustettua kunnon valkosipulitarhan. Jospa ens vuonna saataisiin niin muhkea sato, että sipuleita voisi käyttää ihan pääruokana: paahdettuja valkosipuleita, valkosipulikeittoa... Nälkä!
Nyt täytyisi siis kesken hellepäivän patsastella tontilla ja miettiä, mitkä kohdat kaipaavat kukkaloistoa kevääksi. Kyllä mä nyt ainakin niitä oransseja ja punaisia tulppaaneja tilaan, ja sit krookuksia aronioiden alle, ja ehkä muutaman idänsinililjan ja helmihyasintin leviämään tuohon tontinkulmaan. Niin, ja ehdottomasti niitä kerrottuja liljoja; ne oli törkeän hienoja. Ehkä niitä hyasinttejakin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti