Keittiöpuutarhuroimisen yksi kliimaksi on kaupassa käyminen. Tai siis se, kun ei tartte juuri mitään kaupasta ostaa. Mauttomat ja raa'at/nahistuneet vihannekset, hedelmät ja yrtit saavat jäädä marketin hyllyille notkumaan. Meikämandoliinot ostavat vain kalaa, lihaa ja juustoja - kanssakaupustelijoiden pöyristykseksi, varmaan. Tai no, ehkä ne luulee meitä joksikin alakarppaajiksi tms. ruualla pelleilijöiksi.
Rahansäästöstä on tietenkin turha puhua mitään, sen verran kalliiksi tämä harrastus tulee multineen, lannoitteineen, siemenineen ja taimineen. Mutta toisaalta, sama raha voisi mennä pallon sohimiseen tikulla ympäri Suomen nurmikoita tai paatissa nököttämiseen keskellä tuulista järveä.
Syksyisin oppimiskäyrä kohoaa taivaisiin, kun pitää opetella ostamaan viheraineksia kaupasta. Monen monta kertaa ollaan tultu kaupasta kotiin täysin ilman vihanneksia, kun ei olla muistettu, että kasvukausi on lopussa. Onneksi siihen on vielä piiiitkä aika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti