maanantai 17. tammikuuta 2011

Viherturauksen startti 2011

Mummokoiran kanssa vallattiin kodinhoitohuone ja polkaistiin käyntiin tämän vuoden esikasvatukset. Mummokoira tosin taisi olla mukana vain sen takia, että yritti syyllistävällä katseellaan saada täytettä ruokakuppiinsa.

Black Enormasta oli vielä reilusti siemeniä jäljellä, ja jostain hämärästä syystä olin hankkinut vielä Listada de Gandiaa, joten tämän perheen munakoisot on ens kesäksi taattu.

Paprika Gourmet pääsi myös multiin. Se oli niin mahdottoman makea ja ehti jopa kypsyäkin, kun sitä toissa vuonna kasvattelin, joten se ehdottomasti ansaitsi paikansa esikasvatuslaatikossa.

Ja koska multaa oli reilusti, samoin kuin tilaa, niin donkkasin loput Cayenne-chilin siemenet esikasvatukseen. Jospa malttais mielensä, eikä tilaisi Fataliilta mitään ennen ens vuotta, vaan sinnittelisi näillä chileillä. Tosin vanhan tradition mukaan Gardeners' Worldin mukana jossain vaiheessa kevättä tulee chilin siemeniä.

Istuttaessa merkkasin lapulle tarkkaan, mitä missäkin esikasvatuslokerossa kasvaa. Pesin siinä sitten käteni, nappasin esikasvatuslaatikon mukaani ja vein sen keittiön ikkunalle. Ja sitten muistin, että ai niin, se lappu. Ois ehkä kannattanut kiinnittää se ensin, ennen kuin alkaa laatikkoa liikuttelemaan. Nyt ei voi satavarmaksi sanoa, pitääkö lapun merkkaukset enää paikkaansa, kun olen laatikkoa siirrellyt ja käännellyt. Turauksella alkaa siis tämäkin puutarhavuosi...

5 kommenttia:

  1. No, turauksella se alkoi täälläkin. Kylvin chilit ja merkkarin keltaisella post it -lapulla. Hetken päästä kävelee neljävuotias laput kourassaan ja kysyy, että "miksä äiti oot laittanut tämmösii lappuja kukille?"

    Ja turha odottaa, että siinä vaiheessa enää olisin lappujen järjestystä muistanut.

    Nyt on siis mysteerichilejä ikkunlauta täynnä.

    VastaaPoista
  2. No chilithän vaativat kaikki suunnilleen samat kasvuolosuhteet joten siinä voi odottaa ja katsella sitten että mitä hedelmiä taimiin kehittyy. Arvatkaa tunne kun viime keväänä olin istuttanut kaikki 60 tomaatintainta tavalliseen tapaani maitopurkkeihin ja kirjoittanut lajikenimen (11 lajiketta) purkin kylkeen jokaiselle taimelle ja kaksi viikkoa myöhemmin huomasin että se käyttämäni kynä ei ollutkaan valonkestävä eikä yhdessäkään purkissa ollut enää nimeä. Tiedä sitten mitkä taimet pitäisi sinne viljelypalstalle pellolle viedä ja mitkä nyt oli ne jotka vaativat sen lämpimän seinän........ Päivä siinä meni mutta kyllä ne siitä oman nimen löysivät melkein kaikki! =P

    VastaaPoista
  3. On tää meidän harrastus katastrofialtis :-D
    Huikea määrä taimia Lindalla! Saatko ne kaikki jonnekin mahtumaan vai karsitko lopulta osan pois?

    VastaaPoista
  4. en pysty karsimaan, sydäntä sattuu! Ne un oli jo sellaisia 20-30cm kokoisia taimia... Muutama meni palstanaapurille mutta kylla ne vaan mahtui! Ja kiitos viimevuotisen upean tomaattikesän satoakin tuli vaikka kuinka!Ja vain kaksi tainta oli saanut väärän nimen! Siinähän tunsi itsensä aika ylpeäksi!=)Tänä vuonna tuli sitten tilatuksi 17 lajiketta (ja valonkestävä kynä)... heh.. Menee kiinnostavaksi nähdä miten niiden hoito onnistuu kun ensi kesänä on kaksivuotiaan pojan lisäksi ihan pikkuvauva mukana...

    VastaaPoista