Lajintunnistus on suotava ominaisuus puutarhurille. Siemenpussilaatikostoa plärätessäni tajusin, että ne ihmeelliset, lehtevät retiisit olikin turnipseja. Oikeat retiisit kasvoivat toisessa penkissä ihan tunnistettavasti retiisin näköisinä. No, mistä sitä voi kaikkea muistaa.Vaikka viime päivät ovat olleet kovinkin sateisia, olivat kasvimaat sen verran helteissä kuivuneet, että tarvitsivat vielä kastelemista ihan perinteisellä kastelukannumetodilla. Kastelukannujen suutinten odotettavissa oleva elinikä on muuten 8 vuotta.
Osan harsoista nostin jo pois, koska alla olevat kasvit olivat jo ehtineet sen verran korkeiksi, että harso litisti niitä. Eiköhän sitten viime yönä ollut maanpinnassa melkein hallalukemat, lämpimästä illasta huolimatta. Täytyy töiden jälkeen tehdä damage check.
Paremman puoliskon kanssa kitkettiin karhunvatukkapenkki puhtaaksi, ja muutaman karkulaisen palautin takaisin penkkiin. On muuten jämäkät juuret karhunvatukoilla! Maanpäälliset osat tosin eivät pakkasista tykkää.
Mukava oli kuunnella, kun pölyttäjät pörräsivät luumuissa, kirsikoissa, viinimarjoissa ja... omenoissa! Juu, meidän murheenkryyni kaneliomena intoutui kukkimaan ihan kympillä, vaikka alkoi jo tuntua siltä, että senkin odotettavissa oleva elinikä on 8 vuotta, kun ei pirulainen ole kertaakaan vielä omppuja tuottanut. Ehkä tänä vuonna?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti