lauantai 22. lokakuuta 2011

Rairuohosta ruokapöytään

Purjon esikasvatus meni tuttuun tapaan poskelleen. Gigante d'Inverno oli kaikkea muuta kuin gigante: lötköä rairuohoa, joka valui maata pitkin. Esikasvatteet lensivät kompostiin, mutta muutaman siemenen tökkäsin kasvimaahan ihan vain koemielessä.

Ja katso: sieltä tuli purjo! Ei edelleenkään gigante, mutta ihan purjoksi tunnistettava kasvi, joka tosin olisi pitänyt jossain vaiheessa peittää valolta, jotta valkoista osaa olisi tullut enemmän. Ens keväänä unohdan esikasvatuksen ja laitan siemenet suoraan kasvimaahan.

Yllättäen ruusukaalit vielä jatkavat ruusujensa kasvattamista. Liekö kaatosateilla vaikutusta asiaan tai sitten sillä, että lajikkeen nimi Maximus viittaakin koon sijasta kasvukauden täyteen hyödyntämiseen. Alimpia ruusuja on joku käynyt nakertamassa, mutta ylimmät ovat hyväkuntoisia - tähän aikaan vuodesta ei enää tuholaiset ole hengissä. Pari kourallista ollaan ruuaksi saatu, ja maku on ollut tutun pieruisa, mutta ah, niin mahtavan hyvä.

2 kommenttia:

  1. Tuu meille tökkäämään purjonsiemeniä multaan ensi keväänä. Jos niitä sais itse kasvatettua ilman ruukuttelua, niin katso: taivas aukenisi!

    VastaaPoista
  2. Joo, mulla on vielä iso satsi siemeniä jäljellä. Voidaan tehdä tutkielma, kumman maaperässä ja vyöhykkeellä ne kasvaa paremmin.

    VastaaPoista